Paluu legojen pariin

 Mikael Willberg

 11.12.2010 (10.11.2011)  Suomi  1973 - 29.12.2006  Blogi / Elämä    1

1970-luku, Lapsuus

Kun yritän muistella mikä oli ensimmäinen kosketukseni legoihin, lopputuloksena on vain yksittäisiä hetkiä. En kuitenkaan muista tätä kertaa, missä olen kummisedän kanssa kokoamassa lego nosturia

Muistan myös että kävimme äitini kanssa kyläilemässä Helsingissä ja minulle ostettiin Stockmannilta hieno legorakennusohjekirja

Samoin tein legoista monia kapteeni Nemon Nautilus sukellusveneitä. Kavereiden kanssa teimme myös legoista erilaisia aluksia. Näitä sitten ammuimme legoista tehdyllä jalkajousella. Nuolina käytettiin legorautatiekiskoja ja jousen jänteeksi lainasin kuminauhan alushousuistani, minkä katoamista äitini hämmästeli pyykkiä pestessään.

Parhaiten muistan kuinka sain lahjaksi tekniikkalegoista tehtävän helikopterin

Samoin muistan kuinka en koskaan saanut himoitsemaani legoavaruusalusta vaan jouduin tyytymään leikkimään sillä ystävieni luona

1990-luku, Aikuistuminen

Viimeisin muistikuvani legoista on vuodelta 1994. Tuolloin isovanhempani kuolivat, kotitalomme piti myydä ja muutin pois kotoa. On uskomatonta kuinka paljon muuttosiivouksessa isosta paritalosta löytyy taatan talteen laittamaa "tarpeellista tavaraa". Viikon tyhjentämisen jälkeen vintistä löytyi myös iso legopalikkakokoelmani. Tähän aikaan elämäni oli kovin tapahtumarikasta ja nämä legot tuntuivat täysin tarpeettomilta. Muistan kuinka kaadoin laatikon ja miten tuhannet palikat vyöryivät rapisten roskalavalle. Jos vastaava tilanne sattuu kohdalle toivon että toimitte toisin ja keksitte turvapaikan pienille palikkaparoille.

2006 Paluu legojen pariin

En ollut leikkinyt legopalikoilla yli kahteenkymmeneen vuoteen. Työpaikallani näitä kuitenkin oli tutkimuskäytössä ja kerran kahvitauolla innostuin väkertämään seuraavat luomukset

Jouluostoksilla huomasin tarjouksessa suunnattoman legopaketin

Minulla oli käsitys verkkohuutokauppojen kilohinnoista enkä tiennyt oliko tarjous edullinen. Otin paketin kainalooni ja keräsin kohtuullisen määrän hämmentyneitä katseita nostaessani sen vihannesosaston vaa'alle. Ostin tynnyrin itselleni joululahjaksi ja jouluaattoyönä askartelin "yllätyslahjastani" lumiukon ja kaverin sille

Puoliskonikin innostui tutkimaan legotynnyrin aarteita. Palikat olivat hänestä kuitenkin kovin sekaisin ja ne täytyi laittaa järjestykseen ennen leikin alkua. Mutta minusta tuntuu että juuri tämä järjestely oli hänen leikkinsä 8-)

1 kommentti, Jätä kommentti

  • 11.12.2010 11:06 Kalle

    Samainen helikopteri löytyi meiltäkin ja sitä toivottiin kauan. Itse pidin paljon erilaisista ritari Legoista. Iso laatikollinen omia vanhoja palikoita löytyy vielä mummulasta ja niillä jälkikasvu tuntuu mielellään leikkivän. Ajatonta hauskaa!

Jätä kommentti